Omituisia asukkaita

Talomme on pienen metsikön reunassa ja meillä on kesäisin varsin paljon katseltavaa. Harakat pyrkivät ryöstämään räkättirastaiden munia ja miksei poikasiakin. Täytyy ihailla sitä rastaiden joukkovoimaa, kun ne hätistävät harakkaa; äänet ja lentotapa kertovat, että nyt ajetaan harakka porukalla pois. Ja paras on harakan lähteä.

Puutarhassa on jo monta viikkoa kulkenut rusakon poikanen, joka on nopeasti kasvanut. Ihmekös tuo, kun se syö perennapenkeistä mm. leimukukkien, krookusten ja kesäkukkien alkuja.

  

 Laitoin penkin reunaan pystyyn kertakäyttöhaarukoita mutta sekään ei estänyt. Se oli vain kiertänyt penkin toiselle puolelle. Rusakon ravintoa ovat heinämäiset ruohot ja apila on herkkua. Meidän rusakko on ymmärtänyt väärin, mitä ruokaa kuuluu syödä.

Tontilla ja rakennusten seinillä kulkee useampi orava eivätkä pelkää meitä. Laulussa kerrotaan, että on kuusen latvassa oksien alla, pesä pienoinen oravalla. Tämän oravan kohdalla se ei pidä paikkaansa. Se on majoittunut itse tekemääni "designpönttöön", jonka suuaukkoa on tikka laajentanut. Nyt tuo orava ottaa päiväunia linnunpöntössä. Onneksi siellä ei ole ollut lintuja.

Olen nähnyt sen katselevan ympäristöä pää pitkällä aukosta mutta nyt halusi varmaan nukkua päikkärit.