Se on loppu nyt....

... tarkoitan puutarhatöitä. Perjantaina veimme viimeiset haravointijätteet jäteasemalle ja oli hyvä laittaa vaatteet pesukoneeseen. 

Alkuvuoden suunnilleen maaliskuusta alkaen alan odottaa puutarhaan pääsyä ja lokakuussa jo kyllästyttää. Tällaista vuodenkiertoa. Puutarhurit suosittelevat, että on hyvä jättää lehdet ja perennoiden varret talveksi maahan mutta siihen emme suostu. Meille on ilmaantunut yllättäen ja pyytämättä kotiloita emmekä halua niille sopivia talvehtimispaikkoja. 

Pari viikkoa sitten kolme isointa lastenlasta 6-10 v olivat meillä haravointihommissa täydellä ylöspidolla. "Työ" aloitettiin kattilallisella riisipuuroa. Mumma, pikkumummo ja minä kuulemma teemme parempaa riisipuuroa kuin heidän äitinsä! Olemme ylpeitä. Sitten haravoitiin ja kerättiin 129 kotiloa, joista jokainen sai palkaksi 21,50 € ja pikkurahan haravoinnista. Olemme maksaneet jokaisesta kotilosta 50 senttiä, koska annamme rahaa vain tehdystä työstä.

Haravoinnin päätteeksi tarjosin lasten toivomaa ruokaa: kuoriperunat ja jauhelihasoosi. Ja jokainen halusi itse kuoria perunat. Salaatteja meni lisäksi iso kipollinen. Ei hassumpi iltapäivä.

 

Kun liikunta omalla tontilla vähenee, on pakko lähteä kävelemään. Se ei ole mielipuuhaani mutta ei sitä passaa liikaa keinutuolissakaan istua. Itteä pitää käskeä, kun Mies ei ehdota lenkkiä.