Kummallinen isänpäivälahja
Eilinen juhlapäivä on ohi ja meidän pakastimen ovessa on onnittelukortit viideltä lastenlapselta. Täytekakku, ässät ja pullat on syöty ja raparperimehu juotu.
Mikä on lahja, jonka antaja antaa mutta saaja ei oikeastaan saa sitä?
Oli minullakin suunnitelmissa muistaa Miestä vaikkei hän mun isä olekkaa. Lauantaina aioin Keskisen kyläkaupasta ostaa raaputusarpoja, jotka ovat aina toivottuja lahjoja. Eipä ostaminen onnistunutkaan, kun minulla ei ole veikkauskorttia.
Isänpäiväaamulla pyysin Miehen mukaan meidän Nesteelle, josta ostin arvat. Miestä tarvittiin siihen, että hän näytti korttiaan. Mies näytteli yllättynyttä. Viime vuonna tytär osti arvat ja joutui sitten hakemaan isälleen noin viiden euron voiton.
Raaputusarpalahja on se kummallinen lahja; minä annoin lahjan, mies raaputti eikä yhtään voittoa tullut.
Jotenkin tää maailma menee vaikiaks niinkuin tuo arpojen ostaminen. Pitää kyllä myöntää, että onhan noita peliriippuvaisia, minkä vuoksi nuo rajoitukset on tehtykin. Vaan on se kumminkin pieni prosentti jonka vuoksi kaikki kärsii. Pitäsköhän sitä ottaa viinakorttikin uudelleen käyttöön kun niitäkin riippuvaisia kuulemma on?
VastaaPoista... tai niin, että joka paikkaan pääsisi vain sormenjäljellä. Sitten pitäisi kyllä olla varasormiakin, jos varsinaisessa on vaikkapa naarmu tai pahempikin. Mutta mistäs muistaisi, mikä se varasormi olikaan. Ja jos voisi vain kolme kertaa kokeilla!!
Poista